Myllyksi valikoitui maailmallakin arvostetussa asemassa oleva Anfim Super Caimano. Myllyn valinnassa on paljon tekijöitä, jotka ikävä kyllä ovat monasti ristiriitaisia.
Nopeus on aina hyvä asia, siitä tuskin kukaan on eri mieltä. Toisaalta nopeus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa jauhatuksen sekaan muodostuu iso määrä pienijakoista tomua. Super Caimanon isot levyterät takaavat suhteellisen hyvän karkeusjakauman, ehkä kartioterät voisivat olla hitusen paremmat, mutta ero on mielestäni aika pieni.
Asia jossa Anfim erityisesti on parhaimmillaan on annostelija. Mazzerin ja Compakin annostelijat heittävät puruja vasemmalta ohi suodatinsihdin, jos annostelee jauhaessa. Anfimissa tätä ongelmaa ei ole vaan purut tippuvat suoraan alas portafiltteriin.
Annostelija on periaatteessa turha koska kahvi kuitenkin jauhetaan tarpeen mukaan, ei ennakolta annostelijaa täyteen kuten valmistaja on ajatellut. Annostelijan edut tulevat muualta. Annostellessa jauhamisen aikana annostelija hajottaa mahdolliset paakut pieniksi, lopputuloksen ollessa kuohkeaa purua josta saa parhaat maut irti.
Annostelu tarpeen mukaan vaatii tosin ajastimen, joka meidän myllyyn asennettiin jälkikäteen. Pienellä dremelin käytöllä siitä selvittiin hienosti 🙂
Anfim ajastimen kanssa
Artikkelit rss-syötteenä
Café Sarén 